MYÖ ja TYÖ – KOKONAISENA KORONA-AIKANA

"MYÖ ja TYÖ". KOKONAISUUS

JOHDANTO

Olemme eläneet kummallisen kevään 2020. Kotimaassakin eristäytymisestä tuli hyve, etäisyydestä velvollisuus, läheisyydestä pelottava. Näin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Mikä on tilanne yrittäjällä, tuolla jokapaikan-höylällä? Tai siellä, missä koko 2000-luvulla uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä?

Tuskin suomineidon kartalta löytyy montakaan yritystä, jota meneillään oleva koronapandemia sekä sen tyrehdyttämiseksi jalkautetut toimenpiteet eivät ole koskettaneet. Ja kosketa. Moukarin iskulla tai epäsuoremmin.

Entiseen ei ole paluuta! Samanlaisena. Asiat eivät palaa takaisin vanhaan normaaliin. Sen sijaan asiat normalisoituvat kyllä, mutta uudenlaiseen muotoon. Olipa tulokulmamme yrittäjyyteen tämä tai tuo, on inhimillisesti viisasta tiedostaa hätätilanteen ja disruption välinen ero, mikä se on? Ero on siinä, että kun yksittäinen katastrofi on ohi, asiat voivat palata entiselleen. Sen sijaan disruptio muuttaa asioita pysyvästi.

Hallituspartnerit tämän tiedostavat!

Yrityskokoon katsomatta, toimintaa ja bisnestä suuntaavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on paitsi omaksua tämä edellä kuvattu tieto itse, lisäksi huolehtia siitä, että yrityksen johto, mukaan lukien asiakasrajapinnan tekijät, eivät odota asioiden palaavan ennalleen.

Kun yhteinen hyväksyntä tästä on syntynyt, on olennaista pohtia yrityksen kohdalta niitä asioita, joiden muuttuminen olisi tärkeintä ymmärtää, ja miettiä niiden vaikutuksia yrityksen strategiaan.

Tämän ajatuksen on laajennuttava lattiatasolle!

Ajan, energian ja resurssien hallittavuuden kannalta on yrittäjän tärkeää pystyä erottamaan toisistaan välttämätön ja tarpeellinen − toisenlaisissa olosuhteissa − kivasta toimeliaisuudesta. Kyse kulminoituu Bep-laskentaan, tasetarkkailuun ja henkisen hyvinvoinnin vaaliseen.

Tämän blogitekstini otsikko kielii ja kannustaa yhteiseen pähkäilyyn. En lähde ojentamaan Sinua. Tiedät kyllä toimintaympäristösi haasteet ja utuisesti ainakin väylätkin koronan jälkipyykissä…  

Olen 3K Savon partnerina päässyt seuramaan ja työnohjaamaan omistaja-yrittäjää, silloin kun tämä on joutunut antamaan lähtöpassin pitkää päivää tehneelle nuorelle ja nohevalle tekijälle. Koronan tähden. Tasapuolisuudella perustellen.

Mielialat olivat yhteiset sekä antajalla että saajalla. Ei riitä auringon oleminen lakipisteessään −  juuri nyt meillä − yksinäisyyttä se huonosti hälventää.

Toivon partnerikollegoitteni tavoin, että ahdistuksen hetkellä et jäisi yksin. Meitä `hyvät mielessä´ olevia halutessasi löydät. Keskusteluapua on tarjolla.

Tämän blogitekstin virikevideona on seuraava lyhyt Face-otos. Se on kertaus edellisestä ja johdanto seuraavaan.

 

SIVIILIELÄMÄN TEHTÄVÄ KORONAKESÄNÄ 2020

Sanotaan, että kesä on tuoksujen ja tunteiden aikaa. Onko silloin kyse rakkaudesta – ja millaisesta?

Olen työtaustani avittamana ollut rakkauden tarkennettuna parisuhderakkauden kyselijä ja kertoja. Molemmat tässä blogissa yhdistämällä kirjoitan muutaman rivin tämän rakkauden kolmesta osatekijästä. Tukeudun häneen amerikkalainen psykologi Robert J. Sternberg (1986, 1987) − jonka tekstejä olen paljon lukenut, ja pyrkinyt niitä sovittamaan kotimaiseen kontekstiin.

R.J. Stenberg on tutkinut muun muassa älykkyyttä, viisautta, luovuutta ja rakkauden sekä vihan psykologiaa. Hän esittää, että rakkauteen liittyy kolme perustekijää: intohimo, läheisyys ja sitoutuminen.

Intohimo Stenbergin mukaan on vietinomaista, seksuaalista ja fyysistä kosketuskaipuuta, joka ilmenee esimerkiksi tahtona vallata toinen ja tulla itse valloitetuksi intohimoisella sykkeellä.

Läheisyydessä on edellisen tavoin kyse tunnekokemuksesta, mutta toisella tavoin runsaammin jaettua lämpöä ja läheisyyttä. Hienotunteisuutta, toisen kunnioittamista ja keskinäistä vuorovaikutusta esimerkiksi keskustelun muodossa intohimoon nähden enemmän.

Sitoutumisella yhtenä rakkauden osatekijänä puolestaan ymmärretään tässä Stenbergin hahmotelmassa sitä, että on päätetty pysyä yhdessä, vaikka rakkautta tunnetilana ei jossakin hetkessä juurikaan koettaisi. Sitoutumisessa on selkeästi kyse henkilökohtaisesta päätöksestä pysyä ja jatkaa suhdetta, ajanjaksoista riippumatta. Tämän päätöksen taustalla on tällöin mielletty olevan ihmisen henkistä kypsyyttä. Sitoutumista on niin ikään pidetty yhteiskuntaa ylläpitävänä tekijänä.

Eikä tässä kaikki.

Sternberg määrittelee kahdeksan erilaista suhdetta kahden ihmisen välillä. Tai oikeammin seitsemän, kun tuttavien väliset keskinäiset vuorovaikutuskuviot jätetään laskuista.

Katso oheinen kuva, jossa kuvaan eri kombinaatiota.

Rakkauden kolme osatekijää
Partneri Timon piirros rakkauden osatekijöiden kombinaatioista

Ystävyys ja pitäminensisältävät läheisyyttä ja lämpöä, mutta siitä puuttuvat intohimo ja sitoutuminen.

Ihastumis-rakastumisessakoetaan voimakasta fyysistä vetovoimaa toista kohtaan, mutta ei vielä läheisyyttä tai sitoutumista.

R.J. Sternbergin mallissatyhjä rakkauson joskus vaikeahko mieltää. Ilmauksella kuitenkin halutaan kuvata tilaa, jossa parisuhde on kuin paikalleen jumiutuneessa tilassa. Intohimo ja kiintymys toiseen ovat kadonneet, silti on sitouduttu rakastamaan toista. Onko tämä sitoutuminen sitten pikemminkin velvollisuudentuntoa ja/tai tottumusta? Sen osapuolet saattavat nähdä ja sanoa myönteisempänäkin kuin itse tutkija sen mallissaan määrittää.

Romanttinen rakkaussuhdeon läheisyyden ja intohimon yhdistelmä, josta sitoutuminen yhdessäoloon kuitenkin puuttuu.

Yhteistyö-rakkaudenosapuolet ovat keskenään seurallisia, mutta eivät enää koe toisiaan kohtaan intohimoa. Henkinen läheisyys ja sitoutuminen pitävät paria yhdessä.

Parisuhdeterapeuttina niin Hämeessä kuin nyt Mikkelissä olen tavannut lukuisia avo- ja aviopareja, jotka kertovat olevansa erinomainen työtiimi tai työpari. Heidät olen nähnyt otoksena tästä yhteistyö-rakkaudesta, Sternbergin mukaan.

Kohtalokas rakkauson niin ikään jossakin määrin edustettuna Timon Työnohjaus ja Terapian vastaanottotyössä. Sellaisesta rakkaudesta puhutaan silloin, kun voimakas intohimo on `kuskin paikalla` ja samalla tällaisesta tilasta tahdotaan pitää kiinni. Siihen sitoudutaan, mutta samalla syvempi henkinen rakkaus puuttuu. Tutkijat puhuvat tässä kohden myös ns. Hollywood-tyyppisestä toisen palvonnasta tai pyörremyrskyromanssista.

Käytännön pariterapiatyössä ”kohtalokas rakkaus” tulee minulle vastaan asiakkaiden kuvaamissa parisuhteen uskottomuustapauksissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntyvänä.

Oheisessa kuvassa alimpana mainitaan ns. todellinen rakkaus. R.J. Sternberg kutsuu tällaiseksi aitoa, täyteläistä rakkautta, jossa kaikki kolme osatekijää – intohimo, läheisyys ja sitoutuminen – muodostavat rakkauden liiton.

Tämän saavuttaminen ja säilyttäminen vaatii aikaa ja yhteistä työtä. Todellinen rakkaus ei kuitenkaan edellytä, että osatekijät esiintyvät jatkuvasti yhtä voimakkaina. Parisuhteen isossa kaaressa ja elämäntilanteesta riippuvana joku tekijä saattaa toisen kustannuksella korostua.

On havaittu, että kun tämä kestävä rakkaussuhde jatkuu, läheisyyden osapuolten välillä on todettu kasvavan, kun taas intohimo laskee melko nopeasti tietylle tasolle. Sitoutuminen lisääntyy aluksi tasaisesti, kunnes jää vakiotasolle.

Tämäkin tiedetään, että eroon johtaneissa rakkaussuhteissa tyypillisesti läheisyyden tunne heikkenee samalla kun intohimokin. Kun kumppani on opittu tuntemaan ja uutuuden viehätys on kadonnut, suhteen osapuolet hakeutuvat omien tekemistensä pariin ja viettävät vähemmän aikaa yhdessä.

Parisuhdeterapian eräs keskeisiä tavoitteita on inhimillisen ymmärryksen lisääntyminen. Oman parisuhde-elämän syvällisempi ymmärtäminen.

Näin siis Stenberg amerikkalaisittain parisuhderakkauden moninaisuudesta ja sen mahdollisista vaihtoehdoista. Jonakin aikana x.

Tässä lukemaasi voit ja kannattaa hyödyntää! 

Kysele asiaintilasta itseltäsi nyt aikana x! Eikä ainoastaan itseltäsi. Viritä keskustelu kumppanisi kanssa.

Minä vetäydyn vapaalle. Vähäksi aikaa. Sinä voit halutessasi jatkaa jatkoille! Nimittäin tuo mistä edellä kirjoitin on vain pieni tuulahdus digikirjastani, jonka koronajuhannuksena julkaisin.

Jos Sinua kiinnostavat kysymykset, ”mistä löydän sen oikean”, ”jäinkö yksin aviosuhteessani”, ”valitsinko väärin” tai kuka on kuskin paikalla, hormonitko?… joitakin tässä esimerkkeinä ilmaisten. Tässä on linkki jatkoille:

Parisuhde 2020 Aavan ja Taiston tarina (kansikuva alla) on klikattavissa tästä. Digikirjan (44 s.) lataaminen on koronahinnoiteltu. Maksuton.

Parisuhde 2020 Aavan ja Taiston tarina by TTT

Hyvää koronakesää 2020 – Sinulle!

Partneri Timo