Työhyvinvointia vanhustenhoitoon

Työhyvinvointia vanhustenhoitoon

 

Asiakaskertomus palvelukeskus Ruskahovista

Halu tulla hyväksi työyhteisöksi

Palvelukeskus Ruskahovi on Essoten kodinomainen vanhuspalveluyksikkö Mäntyharjulla. Ruskahovissa on kuutisenkymmentä vakituista asukasta, joiden lisäksi intervallijaksoilla käy joitakin omaishoidettavia asiakkaita. Arkipäivisin Ruskahovissa toimii myös päiväkeskus. Työntekijöitä Ruskahovissa on 47.

Ruskahovissa on haluttu panostaa avoimeen johtamiskulttuuriin, jossa työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon ja asioista voidaan puhua rehdisti ja avoimesti. Yksikössä halutaan kiinnittää huomiota hyvään työilmapiiriin ja henkilökunnan jaksamiseen, koska työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaa kolmivuorotyötä. Kun työtä tehdään elävien ihmisten kanssa, on tärkeää, että jokaisen henkilökunnan jäsenen voimavarat ovat parhaalla mahdollisella tavalla käytössä, jotta kaikilla talon asukkailla on hyvä olla. Ylimääräistä kuormitusta henkilökunnalle ovat tuoneet viime aikoina tapahtuneet organisaatiomuutokset, ESSOTE:n muodostaminen ja organisaatioiden yhdistäminen. Erityisesti muutostilanteissa vastuullinen työnantaja haluaa panostaa henkilökunnan jaksamiseen ja sopeutumiseen.

Erilaisia kokeiluja

Ruskahovissa on aikojen saatossa kokeiltu erilaisia TYHY-palveluita ja tempauksia. On käyty yhdessä nuotiolla ja nostettu keskusteluun kaikenlaisia työssä askarruttavia asioita. Tempaukset ja kokeilut ovat kuitenkin yleensä jääneet kertaluontoisiksi, ja henkilökunta on kokenut, ettei niillä ole ollut pitkäkestoista vaikutusta talon arkeen. On kaivattu keinoja parantaa ilmapiiriä ja jaksamista nimenomaan jokapäiväisessä arjen työssä. Toive tähän on noussut talon henkilökunnalta. “Aika monelle se oli sitä työssä jaksamista, työhyvinvointiin liittyvää ja omaa jaksamista”, yksikön työntekijä Asta Vuorio kertoo. “Että jaksais paremmin näin aika henkisestikin välillä rankkaa työtä.”

Ratkaisun avaimet löytyivät, kun Ruskahovin vastaava hoitaja Merja Pöllänen osallistui esimiehille tarkoitettuun, Etelä-Savon ELY-keskuksen järjestämään ja 3K Savon Tarja Kyllösen ja Raija Kallioisen pitämään työhyvinvointikoulutukseen. Koulutuksessa nousivat esiin Tyhytuuppari-valmennuksen mahdollisuudet. “Koulutuksen aikana tuli monta kertaa mieleen, että tämä hyödyttäisi myöskin henkilökuntaa, ehkä enemmänkin kuin esimiehiä”, Merja kertoo. Valmennus tuntui vastaavan juuri siihen tarpeeseen, joka oli noussut esille talon henkilökunnalle tehdyissä kyselyissä. Merja alkoi selvittää, voisiko Tyhytuuppari-valmennukselle saada työnantajan puolelta rahoitusta ja aikaa.

Toiminta alkaa

Työnantaja saatiin vakuuttumaan toiminnan tärkeydestä. Päätettiin aloittaa Mäntyharjun kotihoidon ja Ruskahovin yhteinen kehittämishanke, joka rahoitettiin puoliksi työsuojelun kehittämisrahastosta ja puoliksi henkilöstön koulutusmäärärahoista.

Tammikuussa 2018 Raija ja Tarja saapuivat pitämään ensimmäistä Tyhytuuppari-valmennusta Ruskahoviin. Valmennukseen osallistui molempien yksiköiden koko henkilöstö. Ruskahovin ja kotihoidon henkilöstö jaettiin pieniin 12-15 henkilön ryhmiin, joissa osallistuttiin vuorovaikutteisiin työpajoihin. Työpajoissa suunniteltiin mm. unelmien työpaikkaa ja mietittiin omaa persoonallisuutta. Pienten tehtävien kautta heräteltiin ajattelemaan omaa ja yhteistä hyvinvointia, vahvistamaan jokaisen omia voimavaroja ja kehittämään työhyvinvointiosaamista. “Hyvin sellaisilla yksinkertaisilla jutuilla sai itsensä ajattelemaan niitä asioita”, Asta kertoo.

Koko henkilökunnan yhteisiä tapaamisia oli neljä. Ensimmäinen oli Ruskahovissa ja kaikki muut jossakin muualla. Heti ensimmäisessä valmennuskerrassa oli Astan sanojen mukaan hyvä fiilis. “Aika avoimin mielin valtaosa oli liikkeellä.” Tarja ja Raija olivat Astan mukaan “aivan loistavia”, innostavia kouluttajia. He osasivat aidosti innostaa koko työyhteisön lähtemään hankkeeseen mukaan. Viimeinen istunto oli helmikuussa 2019, eli valmennusprosessi kesti kokonaisuudessaan yli vuoden. Eikä se siihenkään jäänyt.

Jatkuvaa hyvinvointia

Henkilökunnan parista valittiin viisi ns. tyhytuupparia, joiden tehtäväksi jäi huolehtia valmennuksen sisältöjen jalkauttamisesta työpaikan todelliseen, jatkuvaan arkeen. Tehtävään valikoitui työpaikan ilopillereitä, joilla on kykyä ja taitoa pitää yllä hyvää yhteishenkeä ja työilmapiiriä. Tyhytuuppauksesta he saivat konkreettisia työkaluja, joiden avulla he voivat levittää hyvää mieltä koko työyhteisöön entistä tehokkaammin. Tähän mennessä he ovat suunnitelleet erilaisia teematapahtumia esimerkiksi vuodenkierron mukaan ja saaneet niistä hyvin positiivista palautetta. “Kyl myö kaikki innolla ollaan täs mukana”, Asta kertoo. “Tästä se rupeaa nimenomaan vasta elämään.”

Työntekijät ovat kokeneet, että valmennuksesta on ollut erityisesti hyötyä tiimityön paranemiseen. Hoitotyössä työvuorot ja työparit vaihtuvat, ja on tärkeää, että jokainen voi tulla töihin tarvitsematta olla huolissaan siitä, kenen kanssa tänään joutuu työskentelemään. Valmennus on antanut eväitä juuri toisen kohtaamiseen ja tuonut lämpöä työyhteisöön. Asta suositteleekin lämpimästi Tyhytuuppari-valmennusta kaikille työpaikoille. “Tää on kuitenkin tavallaan toinen koti tää työ”, hän kuvaa. “Se vie aika paljon aikaa elämästä, niin musta on aika tärkeää, että jokainen viihtyy. Muutakin kuin vaan se raha, raha.”

Merja on esimiehenä samaa mieltä. “Uskon, että tästä tulee tosi hyvä juttu. Se vaatiikin, että se mahdollistetaan”, hän sanoo. “Heillä pitää olla työaikana aikaa suunnitella ja ideoida. Ei se muuten onnistu.” Ilmapiiri pitää hänen mukaansa työnantajan puolelta luoda sellaiseksi, että uskalletaan puhua ja kertoa asiat avoimesti milloin tahansa. Myös työpaikan ulkopuolelle lähteminen yhdessä on Merjasta tärkeää juuri siksi, että henkilökunta saadaan vapautumaan keskustelulle. Tarjan ja Raijan ammattitaito oli hyödyksi juuri siinä, että jokaisen työntekijän mielipiteet ja ajatukset voitiin saada esille. “He ovat tämän alan asiantuntijoita”, hän sanoo. “Helposti lähestyttäviä ihmisiä.”

Tyhytuuppari-valmennus on joustava kokonaisuus, joka muotoutuu sen mukaan, millaiset haasteet kullakin työpaikalla on. Asta pohtii, että säännöllisessä, virka-aikana tapahtuvassa työssä valmennuksen järjestäminen voisi olla jopa helpompaa. “Varmasti joka alalle tästä on kyllä enemmän hyötyä”, Asta sanoo. “Haittaa en näe minkään näköistä.”