TYÖNOHJAUS JA UUDET TUULET

Mitä työnohjaus on?

 

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Siinä yhdessä tutkitaan työn, työyhteisön ja omaan rooliin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita.

Turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri sekä kokemuksesta oppiminen tarjoavat maaperän ohjattavan kasvulle ja menestymiselle työroolissaan ja tehtävässä osana yritysyhteisöä.

Työnohjaustyötä tehdään usealla tavalla ja eri toimisektoreilla.  

Metodista ja työskentelytyylistä riippumatta tämän toiminnan tuloksellisuus edellyttää työnohjaajalta riittävää ammatillista taitoa ja kerääntynyttä praktiikkaa.

Ohjattavalla täytyy samoin olla riittävä motivaatio ja sitoutuminen prosessiin.

Lisäksi molempien tulee voida tuumata toisistaan – erillään ollessa – ”hän on kerta kaikkiaan mukiinmenevä tyyppi”; tarkoitan lähinnä keskinäistä luottamuksen syntymistä, kemioiden yhteen toimimista. 

Kokemusperäisesti voimme todeta: työnohjaus on enemmän kuin ”muutos, uudistuminen tai kehittyminen” sanojen semantiikkaa. Lihasta luiden ympärille!

Tämä riittänee taustainfona asiassa. Tässä blogikirjoituksessa näkökulma on ainoastaan otsikon mukainen, ja siinäkin välähdyksiä ja virikkeitä lukijalle tarjoava. Mikäli kuitenkin kaipaat välittömästi lisätietoa, kannustan suuntaamaan aiheen teemavideoon. Siinä tiirataan tähdellisyyksiä hiukan toisesta tulokulmasta, erityisesti työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen avaimenreiästä.

 

Miksi ulkopuolinen?

”Miksi yrityksen tiimien sparrauksissa ja yleensäkin työnohjaustoiminnassa muka organisaation ulkopuolinen tai jopa aivan toisen toimialan työhistoriasta ohjauksen ammattilaiseksi kouluttautunut olisi viisas valinta? Tai samainen substanssikysymys on saatettu muotoilla, miksi juurikin toimitusjohtaja, ylin johto tai esimiesporras hakee toimialansa ulkopuolista työnohjaajaa sparraajakseen? 

Aiheellista arviointia!

Minua mainitut ”linjamietteet” ovat läpäisseet kohta kolmen vuosikymmenen ajan, jona aikana lukuisat oman alansa ammattilaiset ovat tulleet kirjoittajalle tutuiksi. Ja kun asiaa on ensin spekuloitu, toimeksiannot ovat kohdentuneet eripituisina työskentelyprosesseina. Kokoonpanoasetelmat ovat olleet perinteisiä, joko yksilö-, ryhmä- tai tiimiohjauksia. Koko työyhteisön sparraustoimintaa pyrin jo lähtökohtaisesti suunnittelemaan työparitoteutuksena.

Kehotan tässä blogissa lukijaa ´kuutioimaan´ systeemin ulkopuolisen sparraajan mahdollisia haittoja ja hyötyjä seuraavien arjen tosiasioiden valossa. ´Tähditän´ kolme näköalaa eteesi.

*** Johtajan ja esimiehen on siedettävä henkistä yksinäisyyttä monien paradoksien keskellä!

Tässä paradoksi tai ristiriita tarkoittaa tilannetta, jossa joudutaan kohtaamaan samanaikaisesti ristiriitaiset ulottuvuudet ja tekemään käytännön toimintaa koskevia ratkaisuja. Paradoksit ovat ratkaisemattomia ongelmia, joita tulee johtamistyössä sietää. Paradoksia ei voi suoralta kädeltä ratkaista, vaan tulee etsiä sopiva painotus sen ulottuvuuksien välille.

Sallinet leikillisen sukupuolisesti, väläys paradoksi-ilmastosta.

Tyypillisiä yrityselämässä ja työyhteisössä kohdattavia paradokseja ovat esimerkiksi seuraavat jännitteet:

Lyhyt – Pitkä tulostähtäin, Kasvu – Kannattavuus, Keskittäminen – Hajaannuttaminen,

sisäinen / ulkoinen Kommunikaatio ennen – nyt, Muutos – Vakaus, Luovuus – Kuri,

Vahva – Joustava työkulttuuri, Oleminen – Tuleminen…

 

Kuulostavatko jokseenkin tutuilta hektisessä työtodellisuudessamme? Mitä muita lienevätkään Sinun agendallesi ajautuvat paradoksit tai eri suuntiin vetävät painovoimat, joiden äärellä vuoropuhelun tarve olisi ilmeinen?

Käytännön johtamistyön paradokseja on runsaasti ja niiden näkyväksi tekemistä riittää, kun tuotteiden ja palvelujen jatkuva uudistaminen on keskeinen haaste.

*** Jatkuva uudistaminen ja uudistuminen tapahtuu yksilö- ja yhteisökohtaisesti!

Miten työnohjaus ja sparraustoiminta kytketään tähän? Näillä 3K Savon verkkosivuilla – videossa – annetaan eräs oiva ohje: (A) asetat yhden päämäärän kerrallaan (B) otat käyttöön jonkin uuden toimintavan (C) listaat ajankohtaiset ja velvoittavat työsi tärkeysjärjestykseen tuottavimmasta alkaen.

Ja kun vielä (D) toteutat tämän suunnitelmasi kolme kertaa käytännössä, et voi epäonnistua henkilökohtaisen kasvun kehityspolullasi. Tulosta alkaa syntyä ja toimintaasi harvemmin näkevä havaitsee eron entiseen. Heijastusvaikutukset ilmenevät myös tiimisi kirjauksissa.

Me 3K Savossa tiedämme kokemuksesta, että tässä johtaja, esimies tai kuka tahansa työroolissaan menestystä tavoitteleva tarvitsee verkostoonsa luotettavan sparraajan, positiivisen vahtikoiran.

Ulkopuolinen on monessa mielessä neutraalin turvallinen. Hänellä ei ole sidonnaisuuksia yrityksen tai organisaation sisäisessä kilpailuasetelmassa. Työnohjaaja auttaa ohjattavaa avautumaan omille mahdollisuuksilleen. Hänen tuellaan ei hirttäydytä vain haaveisiin hyvästä.

Allekirjoittanut on viime vuosina törmännyt (yllättävän usein) yritysjohtajien sparrauksissa mielenkiintoiseen työ- ja johtamistyön kulttuuri-ilmiöön.

Tämän voisi tiivistää, vaikkapa tämänkaltaiseen johtajan pohdintaan: miten minä johtajana ja esimiehenä johdan nuorten milleniaalien tai ns. Y-sukupolven henkilöstöä? Mitä tehdä, kun he haastavat oppimani johtamisen mallit ja samalla vaativat esimiehiltään asioita, joihin nämä eivät ole valmistautuneet?

Konttorin ulkopuolella käytävä, kuten esimerkiksi edellä kuvatun ilmiön ja arjen dialoginen peilaaminen luotettavan ammattilaisen kanssa on avannut oikopolkuja olennaiseen. Monille. Mainitusta teemasta on tuoretta tutkimustakin maassamme. Toukokuussa 2019 julkaistiin selvitys Nuorten ammattilaisten johtaminen; osana laajempaa tutkimuskokonaisuutta.

*** Ihminen on kokonaisuus!

Ei ole vain työelämää ja siviilielämää, molemmissa olemme mukana – kokonaisina ja kokonaisvaltaisina. Tästä nykytodellisuudesta seuraa väistämättä, että jos esimerkiksi kodin lähi-ihmissuhteissa menee huonosti, myös työn laatu työroolissa tulee taatusti kärsimään. Jollakin aikajänteellä. Kun kärsin ”kotoisasti”, en toimi tehtaallakaan ”koillisesti” eli tuloksellisesti.

Silloin kun työnohjaajalla on riittävää kompetenssia ihmissuhteiden moni-ilmeiseltä sektorilta, on valmentajan ja työnohjaajan tarjoama ulkopuolinen apu ja tuki, paitsi yksilölle turvallinen myös yritykselle erityisen kustannustehokas henkinen sparrauspaikka.  Molempien elämänalueiden limittäinen kohtaaminen mahdollistuu. Luotettavasti. Yksilön tai tiimin työsuorituksen kärsimättä.

Tästä 3K Savon kokeneilla konsulteilla on esittää lukuisia referenssejä; joita ei ymmärrettävistä intiimi- ja yksilön tietosuojasyistä listata julkisille alustoille. Yleisesti voimme silti todeta, että parhaimmillaan systeemin ulkopuolisesta on muodostunut avainhenkilö siinä, ettei yksilö hirttäydy haavoihinsa, olipa niiden alkujuuret sitten työssä tai siviilissä.

Blogikirjoituksen alussa oli videoviittaus Kaikella On Mittansa 2019. Voit palata videolle. Tallenteessa referoidaan mm. työnohjauksen hyötyjä empiirisen tutkimustiedon valossa Suomessa ja Ruotsissa. Videossa siteerataan 3K Savon konsulttien erilaisissa yksilö- ja tiimiohjauksissa olleiden antamia omia arvioita. Niin ikään kysymykseen ”maksaako se maltaita”, otetaan taloushallinnollinen perspektiivi.

Tällä teemablogilla Sinua tervehtien,

Partneri Timo

 

Lisätietoa 3K Savon konsulteilta / sektoripainotuksista:

Raija / Montaasiohjaukset

Tarja / Henkilötuottavuudet

Pekko / Johtajavalmennukset

Timo / Avainhenkilösparraukset